Rampojen karnevaali

Invaliidijunan sauhukietoo vaunut hunnuin taajoin,taakse niiden kuihtuu kauhu,ilmenevä rammoin raajoin.

Onnettomuus, oihke, nurjuus,joill’ on juna kuormitettu,nokeen peittyy, sodan kurjuusohi vierii aavistettu.

Siellä täällä rujon, rammannojaavan näät kaidepuihin:ken on saanut lihasvamman,ketä koskenut on luihin.

Mutta sisäpuolia, siellä,siellä sodan synkin satokärsimyksen kolkon tiellä,siellä karvain ihmiskato.

Siellä viruu vainon heelmät,ruhjotut nuo ruumisrukat,”sankaruuden” sairaat teelmät,kulttuurimme viime kukat.

Siellä esiintyvät ajanihailtavat ihmeluomat,saavutukset saaneet majan,tekniikan ja taidon tuomat.

Siell’ on runnottuna kansa,siell’ on rampain karnevaali.Siellä viettää voittoansakaunehinta kapitaali.