Ruokajuhla

On taasen vuoden pimein yöja taas on maassa rauha.Nyt hellitetään nälkävyö,nautinnon mittanauha,ja syödään minkä ehditäänja sitten vetelehditään.

Nyt kukaan toistansa ei lyö– kas kun on maassa rauha,ja syöminen on kiire työja ainoo ase kauha,ja hyvä tahto vallitseeja ihmisiä hallitsee.

Tää vuoden iloisin on yö:vietämme joulujuhlaa.Nyt vuoden säästöt kukin syöja juo tai muuten tuhlaa.Mitä on meille säästynyt,kaikista niist’ on päästy nyt.

Jos yksin ei voi kuluttaa,niin toisille voi antaa,pois ystävilleen lahjoittaa,talosta taloon kantaa.Näin toinen toistaan tuttavatjouluna ilahuttavat.

Kun liiat varat kaikki poisnäin ehtinyt on jakaa,niin mitäs muuta tehdä voiskuin syö ja juo ja makaa?Ja syödä täyteen mahansa,sen osaa kuka tahansa.

Näin vietämme me juhlaamme,ei siihen vähät riitä:me vuoden säästöt tuhlaamme.Vaan menkööt – mitäs siitä!Jos ei oo muuta hyötyä,niin tulee edes syötyä.