Murhattu maa

Rinta tyhjänä,mustana ja kuolleena,väkevien suonien elämänvoimaloppuunvuotaneenalepää maaelämän murhaamana.

Taivaita kiertää suuri nyyhkytysja murhe valuu tummina puroinaäsken kukkivilla kummuilla.

Mykkä tuska puhuu vesiltä ja vuoriltaja järvet katsovat kuin sammuneet silmätkuoleman kaameita töitä.

Metsistä nousee lahonnut lemu,ja suot ovat kuin mätäneviä ruumiita täynnä.Nukkuvien talojen ympärilläkiertää hiipiviä askeleita,ja koirat ulvovat.Sisällä vapisevat ihmisetja itkevät unissaanselittämättömän kauhun kahleissa.

Kiitävien pilvien lomastaleimahtaa värisevä tähtisysimustaan pimeyteen!