Pesäpuu palaa (runo)

Levottomina kiertävät ajatukset maatakuin linnut palavaa pesäpuuta.Hävityksen, nälän, paon tietjohtavat koteihin kautta maan.

Siellä olisi ihmisenollut hyvä elääkasvin lailla hiljaasuonissa tuleentuvien peltojen rauha.Sukeltaa aamujen kastemaljaan,kuohua väkevästi kesän auringon alla,liukua syyspäiväin hopeasineen.Laulaa laulu rakkaudesta,lasten ilosta ja ihmetyksestä.

Tuskan mustissa liekeissä,valitusten meressäkaraistuvat kärsivälliset sydämet,terästyvät viljelijäin siunaavat kädetkumeaan uhkaan,puhdistavaan hävitykseen.

Ajatukset kiertävät maatakuin linnut palavaa pesäpuutatähyten pesien tuhoojia,huutaen taistelun kovan laulun.