Me olemme!

Me olemme Karjalan kansaa,kansojen vuorta,me olemme sukua surunja alati nuorta.

Me olemme Karjalan kansaa,tuntehen tulta,me olemme uskoa urhoin,sen sydämmen kulta.

Me astumme sateessa syksyn,orjina sumun,me tunnemme tuiskut ja tuuletja huurtavan humun.

Me kuljemme elämän kesään,suurehen uskoin,me hehkumme enteenä päivänja aamuisten ruskoin –!