Orpotytön laulu

Koti kylmä ja kolkko onisä eilen jo kuoli,kaatui turvani verratontuli tuska ja huoli

Elo runteli turvan täänsilmä sammui jo hellä,mikä osana lieneekäänorvoksi jäänehellä.

Työtä orjana teki hänaamust iltahan asti,kone turvani lempeänruhjoi armottomasti.

Usein puuttehen kyyneleensai tuo kalpea poski,sointu sortavan säveleenkovin armasta koski.

Uutta, uutta hän unelmoikevään uskosta paloi,huomensoittoa sielu soisilmään kirkasta valoi.

Yön mä tuskissa kyynelöinSydän vuoteli verta,kuinka kulkea synkin öinvoin mä elämän merta.

Myrsky ulkona musta lyömihin orpona kuljen,tule elämän pitkä yösyliis onneton sulje

Miksi elämä murrat näinmua heikkoa naista,miksi on mustassa mielessäintulta polttelevaista.

Kastan hautasi kyynelinei muita kukkia mulla,vuota isäni rakkahintahdon luoksesi tulla.