Sisaret

On Kuolo ja Lempi siskoillaTapa kaupungin keskitse astuskella,Punaviitta on verhona toisella,Mut valkeankarvainen sisarella.

Tuo on kuni juhlahan vaatehtinut,Ilo, onni on kruununa kulmillansa.Tää kyynelhelmiä ommellutOn kristallireunaksi kaulustahansa.

Tuo soljeksi naurun ja laulelmatKeväthaavehiensa vyöhön neuloi.Tää kaipion saumoin miehustanLoi, hohteheks huolia siihen seuloi.

Tuo ruusuja kylvää, hehkuvi nääHääsiltahan läikkyvän viinin lailla.Lumivalkeill’ liljasormilla tääMaan hiekan kelmeän kylvävi mailla.

Niin halki maailmojen käy vaellus.Niin antimiaan tuo kumpikin julki,Ja vaikerrukset ja riemastusSoi äänekäs missä siskoset kulki.

Vaan itse he vaieten astelevatEi seuraten silmin, kuin käynevi meille.Kirous taas kiitos jos kaikuvat,Nuo yhtä oudoksi jäävät heille.