Macphersonin jäähyväiset

”Hyvästi tyrmät, yö ja hyy,ja kurjuus hornan suun!Macpherson joutuin selviytyytuoss’ alla hirsipuun!”

Käy keikkaillen, niin seikkaillen,niin veikkaillen hän vaan.Hän hyppäs, – kieppuin kierroksen,jäi hirteen roikkumaan.

”Mi kuollessain? Sua, surma, hain,verikentät sadat näin:en häikäillyt, ja tänään nytsun kohtaan pystypäin.

”Hei, siteet nää te päästäkää,ja miekan tuokoon ken!Ja miestäkään jos maassa nään, –mut muistoks sananen:

”Ain eläissäin mä iskin päin,tän kuolon petos toi!Syän leimuaa: en jäädä saaja kostaa en mä voi.

”Hyvästi jo, sa aurinko,sees ilma, kaikki maa!Mies kunnoton vain raukka on,ken pelkää kuolemaa!”

Käy keikkaillen, niin seikkaillen,niin veikkaillen hän vaan.Hän hyppäs, – kieppuin kierroksen,jäi hirteen roikkumaan.