Nicolin Liisun kuolema

Nicolin Liisu, tamma tuo,sai virkun eleet vereen;mut ohi Crainin nyt se uiNith-virran myötä mereen.

Nicolin Liisu, tamma tuo,sai nähdä päivät pahat;Nith-virtaa nyt se mereen ui,ja poiss’ on siltä nahat.

Nicolin Liisu papin luojäi ajojuhdaks ennen;Nith-virtaa nyt se mereen ui,pois turskain saaliiks mennen.

Nicolin Liisu, tamma tuo,sai papin armot tietää;hän piinas sitä, ruoski, löi,mut koni paljon sietää!