Niin vapaa olin, riemuinen

Niin vapaa olin, riemuinen,kun lauloin aamukoihin;mut lännen poika, kankuritoi tuskaa lauleloihin.

Kun käytte, tytöt, kankuriinja viette sinne työtä,niin taivaltaa te muistakaataas kotiin ennen yötä!

Mun laittoi äiti kaupunkiin:”Käy, kehi kankaas loimi!”Mut kehinpuuta käyttäissäin,toi sydänhuolta toimi.

Ja kaunis lännen kankurisai kuteelle jo kankaan;kuin pauloin sitoi sydämeinhän joka niiden lankaan.

Vait istuin siinä kehien,kun sukkula se ensi;mut kaiteen joka iskuhunmun veret poskiin lensi.

Kuu verkkaan vaipui läntehen,loi yöhön kalvaan valon,kun kaunis lännen kankurimua saattoi kautta salon.

Mit’ toivottu ja tehty lie,se salaan jäädä sietää;mut oi! ma pelkään, kohta senjo kylät kaikki tietää.

Kun käytte, tytöt, kankuriinja viette sinne työtä,niin taivaltaa te muistakaataas kotiin ennen yötä!