Muistojen lehdet

Kun muistojen lehtiä silmäilen,Kuin sammuva hiilus rauhani räytyy,Kun harvassa on sivu valkoinen,Sitä etsien etsiä täytyy.

Ja ehkä on silmissä VanhurskaanSekin musta, min itse valkeaks’ luulen,Ja kenties siitäkin tuomion saan,Mitä ihmisten kiittävän kuulen.

Kun muistojen lehtiä silmäilen,Mun ylpeä pääni jo multahan vaipuu,Suu huutaapi puolehen JeesuksenJa hartaampi armon on kaipuu.