Putoavat tähdet

Kalpeat tähdet, mereenhelminä pudotkaa.Taivaanrannan jo vereenauteret verhoaa.Säkenöi itä. Jo hiipivesille tuuli, sen siipilaineita keinuttaa.Kalpeat tähdet, mereenhelminä pudotkaa.

Mereen, aaltojen nuortenvaahtoon kätkeykää.Nuolia huippuihin vuortenaurinko lennättää.Livertää tuhannet villitkasteisten metsien pillit,musiikki väräjää.Vaahtoon aaltojen nuorten,kyynelet, kätkeykää.

Murheiset maailmat, lymyyn,paratiisit kaukaiset, oi!Taivaan metallihymyynpeittää nouseva koi,liekit pehmeät ylläänveen yli vihreänkylläänkultaa se pisaroi.Pois, kodit sielujen, lymyynparatiisit kaukaiset, oi!

Lännen taivaalle menkääöihin suloisiin.Lehdet ja sammalet henkäätuoksua kuumaa niin.Hirvet vauhtia virmaalähteelle kylpyyn kirmaa.Kylissä herättiin.Pakenijat kalvaat, menkäätaivaihin läntisiin.

Unhoa, ikuista yötä,lamput, vuodattakaa!Onnekas, teidän ken myötävarjoihin peittyä saa:Rauhaan syvään hän vaipuu.Viha, rakkaus, kaipuu,ihminen katoaa.Meille, ah, ikuista yötä,unhoa vuodattakaa!