Saattolaulu

Kun mua maammo armahainVoinaan saattoi,Saattoit siskot, vellet kai,Sekä taattoin.

”Kunne työnnyt, kurjasein,A-voi, kunne?Ethän armas VanjaseinVoinaa tunne.

”Puna-armiassa onAsehia,Sinuttakin lyödä voiLahtaria.

”Maammos huolet harmensi,Sinuun luotti,Metsän, pellon raivaajaaSinust’ vuotti.

”Kaik jo kääntyi parhain päin,Haihtui huolet.Herran maasta saimme myösMekin puolet.

”Ei nyt enää meitä kenRiistä, raasta.Saamme roavoll’ leveänLeivän maasta.

”Arinushka kullakseenSua vuottaa,Niinkuin maammos vanha, myösSinuun luottaa.”

Kumarsin ja lausuin näin:”Maammo, kuule,Että poika kotiin jäis,Älä luule!

”Papin sakki, kulakinVoinaa haastaa,Tahtois meitä vieläkinRiistää, raastaa.

”Jos vaan kaikki, niinkuin te,Pieksäis’ suuta,Eihän silloin voisi kenRaataa muuta.

”Mitäs silloin jäisikäänRahvaan maasta?Pääsis’ valtaan kaikki taasVanha saasta.

”Maat ja mannut meiltä veisRiistoherra,Orjiks meidät saattais’ taas,Totta kerran!

”Leikkilöihin lähde en,Tyhjän teille,Lähden selkään antamaanLahtareille.

”Puna-armiaan nyt käyBriha moinen.Annan päihin valkeille,Min vaan voinen.

”Nostan kärkeen pistimenPorvareita,Möhömaha-pursuja,Lahtareita.

”Sovieteille valtaammeVallan heiltä,Sitten kotiin palajanVoinan teiltä.

”Voiton jälkeen luomme meOnnelamme,Paratiisin taisteluinValloitamme.”