He suutuksiin mun saivat

He suutuksiin mun saivatJa kiukkuun kalpeaan,Nuo toiset lemmellänsä,Taas toiset vihallaan.

He leivän myrkytti multa,Kaas sappea juotavaan,Nuo toiset lemmellänsä,Taas toiset vihallaan.

Mut ken toi kiukkujen kiukutJa suutusten murheen tän,Mua ei hän vihannut koskaan,Eik’ koskaan lempinyt hän.