Keltainen nocturne

Kuu liukuu esiinkuin valaistu laivakultaisin, käyrin keuloin.

Kauan sittentulit luokseni surullisenaja pyysit sydäntäni.Nyt se on käsissäsi,pieni sydämeni.Mutta kuinka julmatovat suuret, kauniit kätesi!

Nostan kuolevat käteni kohti kuuta,joka liukuu ohikuin valaistu laiva.

Sinä olit unohtanut antaa sydämesi minulle.