Viimeiselle

Avaa nääntyvä suusija huuda!

Kaikki on mennyt!Aurinko on painunut viimeisen kerransurkeana, sammuneena.Maa on kukkinut viimeisen kerran.Nauru on kuollut.Viimeiset kyyneleet virtaavat tukehtuvana purona.

Kaikki ovat kuolleet.Olet vain sinä,viimeinen lapsi,ja sammuva elämäsi!

Mutta vielä sinä elät!Avaa nääntyvä suusija huuda – ulvo!Kaikkien niiden tuskaa,jotka ovat edelläsi menneet.Kaikkien niiden vihaa,joita ei enää ole.Kaikkien niiden kaipuuta,jotka turhaan ojentelivat käsiään,joiden tomua ja nimeä ei kukaan tunne!

Niin syöksyköön Maa mustana,radaltansa eksyneenä,koska aurinkoa ei enää ole,syöksyköön läpi avaruuden!Kenties se vie sinut ja huutosisen Suuren luo,jonka tahdosta me olimme!

Avaa nääntyvä suusi ja huuda,sinä viheliäinen kipinäsammuneesta elämäntulesta!Vie hänelle, Tuntemattomalleitkumme ja uhmammeja ikuinen kirouksemme,meidän, joiden tomua ja nimeä ei kukaan tunne!