Ihmisten elon-ihanteet

Itäinen ”taivon pojan” valtakuntaon sillaan seissut vuosin tuhansin,on seissut lailla laakson umpilammenja ummehtunut leväsammalin.

On muuttumaton siellä yhteiskunta,on muuttumaton aide kastien,ja polvet nousevaiset muuttumattaelävät lailla polven entisen.

Ja henki rientämättä, lentämättävain kylpee ahtahassa ammeessaan,ja ihmiskuoron taaja kokonaisuusse kantaa äänetönnä kahleitaan.

Ei elämätä olo liikkumaton, –on elo liikettä ja toimintaa,on lakkaamatta käyvää kehitystä,menoa kohden aikaa tulevaa.

On elo ylenevää edistystä, –idässä tiedämme sen puuttuvan,mut on se rientoisilla länsimaillaylennyt ihanteeksi toiminnan.

***

Oi, helleenien elon ihanuutta!Se kansa kauneutta palveli,sen nosti tähdeksensä kirkkaimmaksija siksi elon, kuolon muovasi.

Ja kauneuden tähti taivahastayleni Rooman kuulu valtio;inehmo heistä kuului valtiolleja sille miehen toimi, taistelo.

Se valtakotka lensi kaaarisiivin,maailman kautta lensi tunnetun;se kokoeli kansat hajanaisettähtäämään uuden aamun nousuhun.

Ja aamu koitti. Kautta kristinuskonavautui ihmisille ihmisyys,ja veljeslemmen ruskovälkkehissäväreili ihmishengen hämäryys.

Mut keskiajan musta munkkikuntavei aamukoiton taakse pilvien;kai ei lie ollut valmis ihmiskuntaomaamaan sitä soppiin sydänten.

Inehmo sekasorron myllerrystäsai laaksossansa kauvan itkeä;vain yltä vuorten veljeyden uskokimalsi hälle kaihon tähtenä.

***

Jo koitti uuden ajan aamurusko;se ihmisyyden maahan palautti.Ja vapaa aatos on se uusi usko,jonk’ ihmiskunta sai sen lahjaksi.

Nyt ”terve järki” elonohjat otti,se mielet, kielet riensi tutkimaanja vaati vapautta ihmisellekuin jumalalle, olla valtonaan.

Vapaaksi päässyt tutkivainen järkisyvälle syöksi luonnon uumeniin,maapallon kiersi riemukarkelossaja karkeloiden lensi taivaisiin.

Ja ylväs, uljas oman voiman tuntoisoa nähtäväksi luonut on;sen hedelmää on rikkaus ja riistaja ihmistahdon valta suunnaton.

Vaan vallan veivät harvat voimakkaimmat,ne tohti tehdä kuinka tahtoivat;peloksi pienemmille, heikommillene keksi pantsarlaivat, kanuunat.

Niin vaille luontaisinta tyydytystäjäi heikon henki, hento ruumiskin;orjiksi jäivät, vaille vapauttatuhannet pienet suurten jalkoihin.

Ne kauvan vaikersivat voihkaellen,ne kauvan kaihosivat onneaan,ne kauvan kujersivat tolkutonnaisojen kulkiessa kulkuaan.

***

Mut aika herättävi heikommatkin,se herättävi henget kaikkien.On tullut nousuaika tuhansille,ne valveutuvat kilvan, hälisten.

Ne valveutavat nuorra, voimakassa,palaen halustansa taisteluun;ne on kuin laava kallioitten alla,se kunnes löytää tulivuoren suun.

Oi, missä on se aukko löyttävissämi laavan vuoren alta kohottaa?Oi, missä aikamme on johtotähti,johonka vuoren liekki leimuaa?

”Hei, leipää jokaiselle nälkäiselle,tasainen yhteisonni kaikille!Ja voima, toteuttaa ne vaatimukset,on yhteenliitynnässä voima se?”

Näin tielle sortuneitten pienten joukonnyt kaikkiyhteisyyttä vaaditaan,inehmot taikinaksi taputellennäin niistä suuri leipä leivotaan.

***

Vaan hengen vapautta ihmisiltäsen leivän kuoret ei saa rajottaa;ei taivahisen liekin leimahdustasaa sydämistä multaan vajottaa!

Ei! Mutta jokahinen ihmisrintanyt täytyy vapautehen nostattaa,niin että ikihenki heikoimmankinomalla kielellänsä soida saa!

Jokaisen halajaisin rinnastansasäveltä eheätä soittavan,sen tuovan erikoisin vivahduksinvaltaavaan kuoroon kaiken maailman.

Ja koko ilmollisen ihmiskunnansopivan uskon yhteen sointumaan:itäiset kansat liittyy mietteinensäeloisten länsimaitten liikuntaan.

Ja vapaa aatos viettää vihkijäisetkeralla helleenien ihanteen:totuuden kietoo kauneus sylihinsä,runotar uinuu tieteen vuoteeseen.

Ja ehjän, onnellisen yhteiskunnan,sen rakentavat ehjät ihmiset:ei Rooman, mutta taivon valtakunnanvoi luoda maahan ihmisveljekset.

***

On määränämme suuri sopusointusisällä ihmisten ja kansojen –ja sopusointu koko ihmiskunnankeralla maan ja taivon tähtien.

Se määränpää on tiessä tietehemmeja sille soipi helke kantelon,se korkehin on johto toimintamme,ihannetähti elämän se on.

Oi, sopusoinnun kirkas aurinkoinen,mi loistaa meille pimeässäkin,yhäti loistaa yltä sekasorron,samana säilyy tuhatvälkkehin!

Sen loiste konsa koko ihmiskunnankaihoovat mielet kaikki tenhoaa,oi, silloin ihanasti kimmellellenkaikille onnen aamu ruskottaa!