Oisko isäin henki tuo?

Kauvaksi aatos harhaileeLuontoa katsellessa.Mi sulohämy leijaileeKesällä lehdikossa!Kuin täyteläistä, tenhoisaa,Kuin vienoa, kuin utuisaa,Kuin pyhää, kuinka eloisaaOn luonto kaikkialla! –Ois, oisko isäin henki tuoMi tuoksuellen tulee luo?

Niin, ehkä sielut isäimmeLiitelee luonnossamme,Katsellen kuinka kansammeNyt kestää vaivoissamme.Ja sikspä onni SuomessaAin kartuu vain, kun ilmassaOn isäin henki elossaTurvana toimissamme. –On, on se isäin henki tuoMi tuoksuellen tulee luo.