Immen päivä

Sinikellot iltasella soittikukkasissa uinui Kesäkuu,illan hämy päivän silmän voittipunervaksi taivas punastuu.

Lensi perho kummun kukkasissalemmikki sai perhon suukkosen,luonto uinui rauhan unelmissamykkinä on äänet myrskyjen.

– Kulki immyt ruusut poskillansasilmissänsä päilyi siniveet,onnen taimet tunsi rinnassansakuuli päivän valko säveleet.

Punersivat omenaiset puussatuli elon aika, elokuu,kaihon varjot kalpeassa kuussavainioilla vilja tuuleutuu.

– Kulki immyt kaiho katsehessapovessansa lemmen äänet soi,vieri kyynel posken kalvetessaepätoivon tunteet karkeloi.

Syksyn orhit ravasivat maitakelta lehdet peitti kylmän maan,myrskyn ääniä soi raivokkaitakukat kuoli hallan suudelmaan.

– Kummun alle impynen jo maatui,kesän kukkasena kuoli hän,lemmen polton polttamana kaatuiuhriks’ pettäväisen elämän.

Kummullansa syksyn tytöt itkirauhan virttä syksy tuulet soi,murehtien lehdet kotituomi kitkirannan raita hellää unelmoi:

Unelmoi hän kaukaisesta maastamissä impynen nyt astuu onnessaan,unelmoi hän elämästä onnekkaastamissä riemu liikkuu valko vaatteissaan.