Kevät valta

Kansa hengen, talven altanousee heittää hengen yön,kehno sortuu, hurmaavaltatuntuu tulo uudis’työn.

Kansan sydän sykkii kovinaamulaulu armas soi,korven kansa tervein povinonneen päivään unelmoi.

Syttyy sydänsoitto syvin,poskeen punamarjan luo,heräytynyt hehku hyvin –silmään pyhät tulet tuo.

Minne katsot, kirves raksaataltta taukoomatta soi,innoin ihmisvelkaa maksaakansa, toimin karkeloi.

Jättää rinnat sumun saastaihmismieltä pirtit saa,kaupungeista, salomaastasuvivirrat ilmoittaa:

Syttyi suven kaipuu meillätaotaan nyt päivät, yötkulkein uskoin uudis’teilläonnen heelmää kantaa työt.

Ihmetelkää ihmislapsetuutta tää on, eikö niin,kas kuin vanhat, valkohapsetpeittyy kevätkukkasiin.

Terve suuri kevään valtaaukee aamu korpimaan,kohta joka poukamaltahuomen hymnit lauletaan.

Lauletaan työn juhla virttäkanteloina aurat soi,kiitos hymnin elon työllepellon tähkät unelmoi.

Mikä nosti mietteen myrskynmikä sytti syömmet näin,minkä virsi ihmisuskonsäveltä soi ylistäin –?

Se on kaunis aamun palosydämessä raatajain,se on usko punavaatteenaatos aamun uurtajain.

Heili sille hengen viljanuppus nosta toivon puu,punalippuin punertaissaihmisliekit kirkastuu.