Työväen laulu (Uotinen)

On päivä köyhä komeronniin synkkä, kylmä, iloton,sen riemut halla harmentaa,ja kyynel kukat kasvattaa.Sen hämärään,vaan näännytäänja riemujaan,ei kerrankaan,käy päivä sinne paistamaan.

Sen onnen luoda tahdomme,sen yön me päiväks’ vaihdammeja yksin taiston kautta vaan,voi kansa nousta onnelaan.Ei rukousja ruikutus,voi kohottaaja onnestaan,vain taisto orjat vapahtaa.

Nyt taiston torvet soikohon,tää kansan onnen taisto on,on määrä meillä aina tää:kansalle päivää, elämää.Työ onneks’ maan,me uhrataan,jo hetki lyö,kun poistuu yö,on kunniassa kansa, työ.

Käy työhön veljyet, luottaen,me käymme tietä sankarten,jo haipuu kansan kyyneleet,soi suuret huomen säveleet.Se suuri onja verraton,kun yli maan,soi sävel vaan:on vapaa kansa Suomenmaan.