Kestikievarin virasta

Jos on viljoa virassa,Jos on myötä mynttiäkin;Niin on piikit pistäväiset,Viran vieressä vihaiset.Keisarill’ on kelpo laillaKunniata kuuluisata,Vaan on harmi hartioilla,Valvottava valtikasta.Samoin sattuupi Savossa:Viriätkin virkamiehetSaapi harmista haleta,Kun ei jaksa jaaritella,Kiirehessä kirjoitella.

Kaikk’ on kestikievaritkinPaljon joukon palveliat;Saapi valvoa varahin,Juosta juuri joutuisastiYöt ja päivät pääksyttäisin,Tehä paljon palvelusta,Saapi siinä saappahatkinKujasilla kunnon kyy’in,Vinkaiseepa virsut vieläKipiästi kiirehessä.Yksi huutaa hulikkata,Toinen voita voivottaapi,Yksi toivoopi totia,Toinen pitäis punssipullon,Joku kaipaa kahviakin,Toinen vettäkin vetäisi;Vinkaiseepa viinoakin,Joka tuiskusta tuleepi.

Rustaa sitten ruokapöytä,Kanna siihen kaikenlaista,Siihen sovita sinapit,Siihen pienet pippuritkin.Kun on iltanen ihossa,Kun on ruumis ruokittuna,Laita sitten siistit sängyt,Joka puolelta puhasta,Jätä sitten jäähyvästi,Astuppas ulos ovesta,Yritäppäs yöksi mennäLepäämään leposijallen,Kohta parkuupi pihalla,Heliseepi herran kello,Jok’ on ilkeetä ihollen,Korvillen kovin pahoa,Kun on uupunut unehenPäivän töistä päästyänsä.Nouseppas ylös nopeestiOman kumppalis kupeelta,Ukko jou’uppas urallen,Piitä pitkin askelinkin,Ala taaskin ammattisi.Pane pöyällen pötyä,Toimitappas toiset sängyt,Jos he yöksi yötyneepi.Ain’ on pelko peittehenä,Maatessakin manttelina.Milloinkin minkin näköistäSaataneenkaan sarvipäätä.

Annas aika aamun tulla,Emäntä ensin käsihin,Kanna ensin kahvikuppi,Sitten laittele lökärit,Siihen sovita sokerit,Siihen ruskiat rusinat,Siihen katsele kanelit,Siihen kaikki kaunistukset,Rohotapas roppiryypyt,Vielä pienet piiskapiipat.Vyötä sitten vyöllä kiinni,Mit’ on pantuna pesähän,Valjastappas valmihiksiKyllä kymmenen hevoista;Piä värkkisi vireillä,Aivan äkkiä älyä, –Jos et jou’u juoksemassaSaamahan sanan perästä,Kyllä tukka tuiskuaapiHerran kourissa kovissa.

Kunpa ois se kunnon herra,Joka tukkaani tuleepi,Niiaisinpa niskoillani,Pokkaisinpa polvillani,Että muistutti minuaVirastani viisahasti,Mut kun kelvotoin ketaleTukkoani tuiskuttaapi:Se on häpiä hänellenViimeisillä virstoillansa.Ja jos sopiipi valitus,Kyllä kynnet on kynässä,Ompa näpit näpperänä,Sormet sievästi sitoopiValituksen valmihiksi –Katso tietä kansselihinSaamaan sakkoja lisäksi.Vapiseepi vaarin housutMonta kertoa kesässä,Kun on kuomi kunnollinen,Vaunut valmisna pihalla,Hevoiset hien pisassaHojottavat hollin päässä,Narrin nahkoja vetävät,Oppineemmat outteleepi.Ja kun kulkee kunnon herra,Kun hän tuleepi tupahan,Ei hän kilju kiivahasti,Eikä äissänsä ärise,Vaikk’ on vajaata välistäMeiän miesten meiningissä;Iloksensa ihmisparkaKatseleepi kaikin puolinHerran oikian oloa,Kulkemista kunnon herran.

Kuormansa on kummallakin,Vaivansa vaeltavilla,Toinen toistansa vetääpiSurun tiellä surkiasti.Matkamiehet me olemme,Keisarit ja kerjäläiset,Maaksi, mullaksi tulemmeMatkan päähän päästyämme,Vaikka vaeltaa isosti,Yli määrän ylpiästi,Moni kelvotoin ketale,Matkustaissa maailmassa.Min’ en tie’ä toisen töitä,Eikä toinen toisen öitä,Sen mä vaan saatan sanoa,Ett’ on kuorma kummallakin.