Casslis-purolla

Nyt rannat, rinteet vihannoi,ja laulaa linnut, oksill’ leijuin;nyt tuoksuu kielot Girvan-vuon,miss’ suviöin käy kisat keijuin.Suuss’ illan Casslis-puron luovien rantain rauhaan immen kainonja sieluun kätken katsehet,nuo silmäniskut Meerin ainon.

Ken kysyy kultaa, kunniaa,vain hurjaa huolta saa hän kantaa.Mut omaksein kun Meerin sain,mit’ enää onni voiskaan antaa!Niin jään mä Casslis-puron luo,kanss’ immen heitän huolten painon;ma sieluun kätken katsehet,nuo silmäniskut Meerin ainon.