Elämän talvi

Oi, väike ehtoon viel’ äsken lehtoonloi loiston hehkeän;yön sulo vihmeet toi ilmi ihmeet,näin kukkain päilyvän.Nyt talvi riemut vei,on poissa vihannuus!Mut kevät ehtii, ja puut ne lehtii,taas uhkuu into uus.

Vaan hyytä parmaan ei enää varmaanvoi lientää kevätsäät!Tää varsi taipuu, se maahan vaipuu,kun riehuu tuulispäät.Niin raskas päivä on,yö vaivaks vanhuksen!Oi, onnen päivät ne iäks jäivät,jäi nuoruus kultainen!