Ylhäisen lapsen kehtolaulu

Oi hys, sinä lapseni, isäsi oli ritari,Äitisi aatelisrouva, niin ihana ja korea;Metsät ja laaksot, jotka näemme tornista,Ne kaikki kuuluvat, rakas lapsi, sinulle.

Oi älä pelkää torvea, vaikka kovasti se kajahtaa,Se kutsuu vain vartijoita, jotka vartioivat lepoasi;Heidän jousensa jännittyisivät, heidän säilänsä punertuisivat,Ennen kuin vihamiehesi astuisi askeltakaan vuodettasi kohti.

Oi hys, sinä lapseni, pian koittaa aika,Jolloin trumpetti ja rumpu keskeyttävät unesi;Siispä hys sinä armaani, lepää, kun vielä levätä saat,Sillä miehuus tuo kiistat mukanaan ja päivä sinut herättää.